I managed to get a day off from work and stayed in Barcelona after a work trip for an extra day. In addition to the amazing city of architechture, two million people, a nice coastline, good drink and food, Barcelona also has a pleasent weather as I write. Not snowing at least…+26 C to be honest.

Opintotukiasiat ovat pinnalla edelleen, mutta päättäjien suuntaan viestittyä näkökulmaa tulisi ainakin opiskelijaliikkeen osalta laajentaa. Opiskelijat ja opiskelu on paljon muutakin kuin vähimmäistoimeentulon turvaaminen valtion varoista.

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous lähestyy ja hermostuneisuus on melko pinnassa opiskelijapolitrukeilla ja luottamushenkilöpaikoille tähtäävillä. Sählätkää ja sumplikaa, kyllä siitä hyvä tulee.

Helsingin kirjamessut 2006 olivat menestys. Messukeskuksen iso halli kuhisi itsensä sivistäjää, vaikka suurin ääni lähti - kuten ajan henki on - viihdekirjallisuuden promoottoreista sekä itse rahasammoista.

Onnistuin tapaamaan lyhyesti Kiinan edesmenneen itsevaltiaan Mao Tse Tungin elämänkerturin Jung Changin, jonka tuore magnum opus (yhdessä miehensä John Hallidayn kanssa) täyttää ainakin sivumäärälliset vaatimukset suuresta kirjallisuudesta. Ulkotarinallisena juonteena todettakoon, että niin tosin täyttää Lasse Lehtisen väitöskirjakin. Chang ei löydä Maosta mitään hyvää sanottavaa, vaikka erikseen asiaa kysyttiin. Ei mitään.

Ostin samalla kirjan tuoreen suomennoksen (Mao) ja sain osittaistyydytyksen edellisellä ulkomaankomennuksella tekemälleni virheelle. Onnistuin nimittäin jättämään kirjan pehmytkantisen englanninkielisen laitoksen lentokoneeseen vain 40 sivua luettuna.

Pitää lopettaa, nyt Barcelonaan lähes kirjamessusilmillä. Katalaanit ovat hassua kansaa, heistä myöhemmin lisää.

Voiko kukaan keksiä loistavampaa yhdistelmää messuille? Helsingin messukeskuksessa järjestetään samaan aikaan kirja- ja ruokamessut eli voin tyydyttää samalla sielun ja ruumiin nälkääni. Enää ei puutu kuin ylimääräinen tuhat euroa ja kontti, jolla voisin kuljettaa heräteostoskirjat kotiin.

Kävi miten kävi, tiedossa on miellyttävä viikonloppu.

The last and current weeks have been somewhat hectic. On Thursday I headed to Romania for a party congress, came back to Finland on Saturday, drove straight from the airport to Lappeenranta, spent an almost sleepless night there, started Sunday by a meeting, picked up my family from Imatra and drove back to Helsinki. On Monday the phone started ringing earlier that I would liked it to and the same pace has been maintained. On the other hand, one is under no obligations but those self-imposed.

The following weekend might be one of relaxation and meditation. We will see how the reality turns out to be.

Kello viiden aikaan matkalla Helsinki-Vantaalle. Sumu on kuin Lontoossa ja pikkutakissa hikoiluttaa. Pahalta tuntuu tuutata satoja kiloja hiilidioksidia ilmakehään. Nyt tarvitaan nopeasti vähemmän. Mutta miten lopettaa kansainvälisen lentoliikenteen kasvu, jos siihen ei pysty tietotekniikka ja sen lisääntyvä käyttö? Minunkin kannattaisi siis mennä kotiin nukkumaan. Kenties.

Kävin osoittamassa mieltäni Lontoossa vuonna 2000 ja heti perään eilen. Molemmat mielenosoitukset ovat olleet yhteisen asian puolesta mielivaltaisia opiskelijamassojen etuisuuksien heikentämisyrityksiä vastaan. Lontoossa osoitin mieltäni lukukausimaksuja ja tänään opintorahan reaalisen kehityksen huonontamista, t.s. nimellisarvon säilyttämistä, vastaan. Jos pitäisi päättää nyt lähtisinkö edellisen aiheen puolesta marssille, miettisin hiukan, koska asiassa on hyvätkin puolensa, mutta jälkimmäisen asian vuoksi voin lähteä uudelleen tänään.

Suomalainen opiskelijaliike näytti koko nykyisen voimansa, mutta voimaa ei kannata mitata pelkästään osallistujamäärissä - silloin tulos olisi huono - vaan vaikuttavuudella. Kansanvillintää ja mökää tarvitaan, mutta kaikille joukoissa seisominen ei sovi, eikä pidäkään. Rehellinen jälkikäteisanalyysini on se, että kunnollisella viinillä ja kotiviinillä on eroa. Valitettavasti varsinainen marssikosketti sieluani vain kotiviinin verran, mutta luultavasti Vanhan jatkoilla tunnelmaan päästiin paremmin. Kyynisyydelle ei kannattane antaa liikaa tilaa.

Kello on 0515 ja pääsen jo kotiin. Herätyskello soi edellisenä aamuna kello kahdeksan, joten kai tätä voi kutsua hyvällä omallatunnolla täydeksi syksyiseksi työpäiväksi. Nyt taidan nukkua hiukan.

There are people and there are political people. His holiness Dalai Lama belongs to the latter group, maybe more than many realize. How else can one explain that he managed to be one of the main issues of the question hour of the Finnish parliament - after he had visited Finland?

The opposition MPs tried in vain to lure ministers to give an honest answer to the question why any minister did not meet Dalai Lama while he was here. Even Minister of Foreign Affairs Tuomioja who is known for his symphatetic views towards oppressed nations and people had to bite his lip and say, truthfully, that the Government had not received any formal audience request from the Tibetan delegation. From a human rights point of view this was a bit sad.